Elatuksen menetys LV 22/1690

Tässä tapauksessa kysymys oli siitä, onko liikennevahingossa menehtyneen isän lapsella oikeutta saada korvausta elatuksen menetyksestä, kun isä ei ollut eläessään lastaan elättänyt eikä lapselle ollut haettu elatustukea isänsä eläessä. Tämä sinänsä harvinaista tilannetta koskeva ratkaisusuositus täydentää lautakunnan nykyisiä korvausohjeita, joiden mukaan yleensä korvataan elatuksen menetys elatustuen suuruisena, vaikka menehtynyt ei olisikaan täyttänyt elatusvelvollisuuttaan. 

Täysistunto 15.6.2023

TAPAHTUMATIEDOT

Alaikäisen lapsen isä menehtyi liikennevahingossa tammikuussa 2021. 30.1.2021. Isällä oli kaksi lasta, joilla on eri äidit. Isä asui kuollessaan eri osoitteessa kuin lapset.

RATKAISUSUOSITUSPYYNTÖ

Vakuutuslaitos totesi muun muassa, että lapsen isällä ei ole ollut työsuhteita eikä ansiotuloja. Vakuutuslaitos oli pyytänyt oikeudenomistajilta selvitystä mahdollisesti tehdyistä lasten huoltajuussopimuksista ja -järjestelyistä tai muuta selvitystä mahdollisesta elatuksen menetyksestä. Vastauksia ei ole saatu. Kelalta saadun tiedon mukaan elatustukipäätöksiä ei ole tehty.

Vakuutuslaitoksen mukaan näyttöä ei ollut siitä, että lapselle olisi aiheutunut isänsä kuoleman takia elatuksen menetystä. Siksi vakuutuslaitos antoi 22.11.2021 korvauspäätöksen, jossa ilmoitettiin, ettei lapselle voi maksaa liikennevakuutuksesta korvausta elatuksen menetyksestä. Päätöksen jälkeenkään ei uutta selvitystä ole saatu lapsen edunvalvojalta, lapsen äidiltä tai Kelalta.

Vakuutuslaitos esitti, ettei lapselle makseta liikennevakuutuksesta korvausta elatuksen menetyksestä.

VASTINE

Lapsen huoltaja ja lapsen edunvalvoja eivät ole toimittaneet lautakunnalle vastinettaan.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS                 

Säännökset ja oikeusohjeet

Liikennevakuutuslain (460/2016) 34 §:n mukaan korvaus henkilövahingosta määrätään vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2 a—2 d, 3, 4, 4 a, 4 b, 7 ja 8 §:n sekä 7 luvun 3 §:n mukaisesti, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 §:n mukaan, jos elatusvelvollinen tai muutoin toisen elatuksesta huolehtinut henkilö on saanut surmansa, elatukseen tai elatusapuun oikeutetulla taikka muutoin surmansa saaneen elatuksen varassa olleella on oikeus saada korvausta elatuksen menetyksestä. Elatuksen menetyksestä määrätään korvaus ottamalla huomioon, missä määrin korvaukseen oikeutettu todennäköisesti olisi saanut elatusta surmansa saaneelta ja mitä hän kohtuuden mukaan tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet.

Elatuksen menetyksen korvausmäärä perustuu edun jättäjän ja edun saajan tulojen arvioon ja lautakunnan normittamiin laskusääntöihin.

Jos surmansa saaneen elatusvelvollisuus perustui tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan kirjalliseen sopimukseen, on tätä lautakunnan korvausohjeiden mukaan pidettävä elatuksen menetyksestä suoritettavan korvauksen määränä. Lautakunnan korvausohjeissa on edelleen todettu, että elatusapuun oikeutetulla on oikeus korvaukseen elatuksen menetyksestä, vaikka surmansa saanut ei olisi täyttänyt elatusvelvollisuuttaan. Tässä tapauksessa korvauksen määräksi katsotaan elatustuen määrä ja korvauksen maksaminen päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta. 

Elatuksen menetyksen korvaaminen

Menehtynyt ei liikennevahingon tapahtuma-ajankohtana asunut samassa osoitteessa lapsensa kanssa, eikä hänellä Eläketurvakeskuksen työsuhdeotteen mukaan ole ollut työsuhteita. Verotietojen mukaan hänellä ei ole ollut ansiotuloja.

Vakuutuslaitokselle ei ole toimitettu vastauksia lapsen elatustilannetta koskeneisiin selvityspyyntöihin.

Lautakunta toteaa, että Kelan täysimääräinen elatustuki on vuoden 2023 tasossa 186,97 e/kk. Kela ei maksa elatustukea muun muassa, jos sille ei ole esitetty hyvinvointialueen sosiaalihuollon vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä elatusavusta. Elatustukea maksetaan siinäkin tapauksessa, että elättäjä olisi vapautettu elatusavun maksamisesta lapselle puuttuvan elatuskykynsä vuoksi. 

Elatuksen menetyksen korvaus määräytyy sen mukaan, missä määrin korvaukseen oikeutettu todennäköisesti olisi saanut elatusta surmansa saaneelta ja mitä hän kohtuuden mukaan tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa hankkia itse elatuksensa. Nyt ratkaistavassa asiassa menehtynyt on lapsensa isänä ollut velvollinen elättämään lastaan. Elatuksen menetyksen korvaaminen edellyttää kuitenkin sitä, että menehtynyt olisi tosiasiassa kyennyt huolehtimaan elatusvelvollisuudestaan, ja että korvauksen saajalla on tosiasiassa elatuksen tarvetta. 

Lautakunnan korvausohjeiden mukaan elatuksen menetyksen korvausmäärä perustuu tuomioon tai sosiaalihuollon vahvistamaan kirjalliseen sopimukseen, jos sellainen on tehty. Jos surmansa täyttänyt ei ole täyttänyt elatusvelvollisuuttaan, korvauksen määräksi katsotaan elatustuen määrä. Lautakunnan näkemyksen mukaan tätä korvausohjeiden kohtaa tulee lukea niin, että elatuksen menetyksen korvaus vastaa elatustuen määrää silloin, kun menehtynyt on laiminlyönyt sopimukseen tai tuomioon perustuvan elatusvelvollisuutensa. Oikeutta elatustuen mukaiseen määrään ei kuitenkaan ole välttämättä silloin, kun tällaista tuomiota tai sopimusta ei ole tai kun elatustukea ei ole haettukaan. 

Lapsella on oikeus saada elatustukea silloinkin, kun tuomiossa tai elatussopimuksessa on todettu, ettei hänen vanhemmallaan ollut tosiasiallista elatuskykyä. Kun tällaisessa tilanteessa elatuskyvytön vanhempi menehtyy liikennevahingon seurauksena, ei elätettävälle ole tosiasiassa aiheutunut elatuksen menetystä. Nyt esillä olevassa tapauksessa vakuutuslaitos ei ole pyynnöistään huolimatta saanut selvitystä siitä, miksi elatustukea ei ole haettu. Syynä tähän voi olla mm. se, ettei ole esitettävissä sosiaalihuollon vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä elatusavusta, tai että lapsen huoltaja tai edunvalvoja on katsonut, että elossa olevan vanhemman ansiot estäisivät elatustuen saannin.

Liikennevakuutuslain 62 §:n mukaan vakuutusyhtiön on suoritettava korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vakuutussopimuslain 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot ja muun riittävän selvityksen. Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Lautakunnan näkemyksen mukaan vakuutuslaitokselle ei ole esitetty vakuutuslaitoksen vastuun selvittämiseksi tarpeellisia asiakirjoja ja tietoja, eikä korvaukseen oikeutetun puolesta ole myöskään lautakunnalle esitetty tällaisia tietoja.  Näin ollen lautakunta ei ole voinut todeta, että lapselle olisi isänsä kuoleman johdosta aiheutunut korvattavaa elatuksen menetystä.