Esinevahinko. Korvattavuus. Lemmikkieläin. Hallinnassa oleva omaisuus. LV 21/1438

Tässä tapauksessa arvioitavana oli, onko puolisoiden yhteisessä taloudessa oleva lemmikkieläin kummankin puolison hallinnassa, vaikka eläin olikin rekisteröity vain toisen puolison nimiin. Lautakunta katsoi lemmikkieläimen olleen liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla hallinnassa ollutta omaisuutta, joten lemmikkieläimen vahingoittumisesta aiheutuneet kulut eivät olleet liikennevakuutuksesta korvattavia.

ASIA: Esinevahinko. Korvattavuus.  Lemmikkieläin. Hallinnassa oleva omaisuus.

TAPAHTUMATIEDOT                     

A:n omistama koira loukkaantui jäätyään ajoneuvon töytäisemäksi. A:n puoliso B oli kyseisen ajoneuvon haltija. Loukkaantunut koira oli puolisoiden A ja B perheen koira. Koiran hoitokustannuksista haettiin korvausta ajoneuvon liikennevakuutuksesta.  

Vakuutusyhtiö oli korvauspäätöksessään todennut, ettei se korvaa koiran hoitokustannuksia ajoneuvon liikennevakuutuksesta liikennevakuutuslain 40 § 2 momentin säännöksen nojalla, jonka mukaan ajoneuvon vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut ajoneuvon omistajan, haltijan tai kuljettajan muulle kuin ajoneuvoissa tai muutoin hallinnassa olevalle omaisuudelle. Kyseessä oli ajoneuvon haltijan hallinnassa oleva perheen koira.

LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS

Sovellettavat säännökset

Liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n 1 momentin mukaan kyseisessä laissa säädetään moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamisesta.

Liikennevakuutuslain (460/2016) 37 §:n 1 momentin mukaan korvaus esinevahingosta määrätään vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaisesti, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Liikennevakuutuslain (460/2016) 40 §:n 2 momentin mukaan ajoneuvon vakuutuksesta ei korvata myöskään vahinkoa, joka on aiheutunut ajoneuvon omistajan, haltijan tai kuljettajan muulle kuin ajoneuvoissa tai muutoin hallinnassa olevalle omaisuudelle. Vakuutuksesta korvataan kuitenkin vahinko, joka on aiheutunut muun matkustajan kuin ajoneuvon omistajan tai haltijan yllä tai mukana olleiden vaatteiden ja henkilökohtaisten käyttöesineiden vahingoittumisesta.  

Arviointi

Liikennevakuutuslain 40 §:ssä säädetään eräistä sellaisista ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvista esinevahingoista, joita ei kuitenkaan liikennevakuutuksen tarkoituksen perusteella voida korvata tämän ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Pääsääntönä on, ettei ajoneuvon vakuutuksesta korvata vahinkoa, joka on aiheutunut tälle ajoneuvolle, tässä ajoneuvossa olleelle omaisuudelle sen omistajasta riippumatta eikä myöskään ajoneuvon omistajan, haltijan tai kuljettajan muullekaan omaisuudelle. Säännös rajaa korvattavuuden ulkopuolelle ajoneuvon omistajan, haltijan ja kuljettajan omistaman kiinteän tai irtaimen omaisuuden lisäksi myös näiden hallitseman tai muutoin hallinnassa olevan omaisuuden. Rajoitussäännöstä sovelletaan muun muassa ajoneuvon omistajalla, haltijalla tai kuljettajalla lainassa, säilytettävänä tai vuokralla olevaan omaisuuteen.

Säännös siis rajaa kuvatulla tavalla korvattavuuden ulkopuolelle ajoneuvon omistajan, haltijan ja kuljettajan omistaman omaisuuden lisäksi myös näiden hallitseman tai muutoin hallinnassa olevan omaisuuden. Käsitteen ”hallinta” tarkempaa sisältöä, joka voi vaihdella muun muassa hallinnan kohteesta ja hallinnan perusteesta riippuen, ei ole laissa tai sen esitöissä tarkemmin määritetty. Yleensä hallinnalla ymmärretään kuitenkin ulkopuolisten havaittavissa olevaa määräämisvaltaa irtaimeen tai kiinteään esineeseen tai oikeuteen. Usein hallinta ilmenee haltijan esineeseen kohdistamana käyttämisenä, hoitamisena, säilyttämisenä tai muunlaisena hallinnoimisena. Hallinta merkitsee tosiasiallista valtasuhdetta esineeseen. 

Lautakunta totesi, että koira oli B:n kanssa samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen eli B:n puolison A:n nimissä. Koira oli puolisoiden perheen koira. Lautakunnan näkemyksen mukaan puolisoiden yhteisessä kodissa olevat lemmikkieläimet ovat kummankin puolison hallinnassa riippumatta siitä, kumman nimiin ne on rekisteröity. Vahingon kohteeksi joutunut koira oli siten ollut ajoneuvon haltijan hallinnassa olevaa omaisuutta.

Koska ajoneuvon haltija oli B ja koska vahingoittuneen koiran oli katsottava olleen hänen liikennevakuutuslain 40 §:n 2 momentissa tarkoitettua hallinnassa olevaa omaisuutta, lautakunta katsoi, ettei koiran hoitokuluja korvata ajoneuvon liikennevakuutuksesta.

Lautakunta oli yksimielinen.