Esinevahinko. Muut kulut. LV 11/1825
Esinevahinko. Muut kulut.
LV 11/1825
Lautakunnan istunto 12.6.2012
TAPAHTUMATIEDOT
Moottoriajoneuvo törmäsi lentokentällä ilma-aluksen moottoriin, johon tuli vaurioita. Tästä aiheutui lennon viivästyminen, minkä johdosta matkan varanneille matkustajille jouduttiin korvaamaan mm. yöpymisestä ja virkistäytymisestä aiheutuneita kustannuksia.
LAUSUNTOPYYNTÖ
Vakuutusyhtiö pyysi lautakunnan lausuntoa vahinkoa kärsineen lentoyhtiön matkustajille maksamien kuljetus-, yöpymis- ja muiden kulujen korvattavuudesta liikennevakuutuksesta. Yhtiö katsoi kyseessä olevan puhdas varallisuusvahinko, jota ei korvata liikennevakuutuksesta. Toissijaisesti yhtiö katsoi, että 40 000 euron määräinen epäsuora lisävahinko oli etäinen ja ennalta arvaamaton sekä johti joka tapauksessa yleisten vahingonkorvausoikeuden periaatteiden mukaan vastuun rajoittamiseen. Vahinko ei yhtiön näkemyksen mukaan siten ollut korvausvastuun perustavassa syy-yhteydessä moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämiseen.
LAUTAKUNNAN LAUSUNTO
Liikennevakuutuslain (279/1959) 1 §:n 1 momentin mukaan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko korvataan ajoneuvoa varten annetusta liikennevakuutuksesta.
Liikennevakuutuslain 6 §:n nojalla liikennevahingon korvaus määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2-5, 7 ja 8 §:n sekä 7 luvun 3 §:n säännöksiä..
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.
Liikennevakuutuksesta korvataan ainoastaan henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Niin sanottu puhdas varallisuusvahinko on puolestaan henkilö- tai omaisuusvahingosta riippumaton taloudellinen vahinko, jollaista ei liikennevakuutuksesta korvata. Kysymys on lautakunnassa ensinnäkin, onko lausuntopyynnössä tarkoitetuissa korvauksissa kysymys puhtaasta varallisuusvahingosta. Jos vahinkojen ei katsota olevan puhdasta varallisuusvahinkoa, kysymys on toissijaisesti siitä, onko kysymys liikennevakuutuksesta korvattaviksi tulevista kuluista.
Nyt kyseessä olevat majoitus- ja muut kulut olivat aiheutuneet sen johdosta, että lentokone oli vaurioitunut ja suunnitelman mukainen lento oli peruuntunut. Näin ollen lautakunta katsoi kulujen olevan yhteydessä esinevahinkoon ja että kyseessä ei siten ollut puhdas varallisuusvahinko.
Korvaukseen esinevahingosta on liikennevakuutuslain ja vahingonkorvauslain säännösten nojalla oikeutettu se, jolle välittömästi vahinkotapahtuman johdosta on aiheutunut vahinkoa. Lähtökohtaisesti oikeus korvaukseen esineen vahingoittumisesta on esineen omistajalla ja vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitettu taloudellinen vahinko korvataan esinevahinkona vain, jos se aiheutuu vahingoittuneen esineen omistajalle.
Lentokentällä liikkuneen porrasauton ja lentokoneen yhteentörmäyksen seurauksena lentokoneeseen oli tullut sellainen vaurio, että lento oli jouduttu perumaan ja matka oli jouduttu järjestämään toisella lentokoneella. Tästä aiheutuneen viivästyksen johdosta matkustajat oli jouduttu majoittamaan yhdeksi yöksi hotelliin. Tästä oli aiheutunut kuljetuskustannuksia lentokentältä hotelliin ja takaisin lentokentälle. Kuljetus oli hoidettu tilausajona ja kustannukset olivat olleet 1 120 euroa. Majoituksesta hotellissa oli aiheutunut 16 715,10 euron kustannukset ja matkustajille kustannetusta tarjoilusta 3 669,37 euron kustannukset. Lisäksi matkanjärjestäjä oli joutunut korvaamaan matkustajille matkan viivästymisestä 23 417 euroa ja tämän vahinkoa kärsinyt lentoyhtiö oli joutunut korvaamaan takaisin matkanjärjestäjälle.
Lentoyhtiön huolenpitovastuu lentoliikenteen matkustajia kohtaan perustuu erilliseen sääntelyyn. Myös matkanjärjestäjän vastuu perustuu säännöksiin. Tätä lentoliikenteen harjoittajan vastuuta matkustajia kohtaan ei ole näin ollen mahdollista ennakolta rajoittaa. Vahinko oli siten aiheutunut välittömästi lentokoneen käytöstä vastanneelle lentoyhtiölle. Korvausvastuu rajoittui tässä tapauksessa siten välittömästi siihen tahoon, jolle esinevahinko oli aiheutunut. Kysymys ei ollut sellaisesta yllättävästä kolmansiin tahoihin kohdistuneesta vahingosta, jollaisten ennakoiminen voisi olla hankalaa. Vahinko oli tapahtunut lentokenttäalueella ja kohdistunut lentokoneeseen, joten lentokoneen vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuva lennon viivästyminen ja siitä aiheutuvat esinevahinkoon liittyvät kulut olivat olleet myös kohtuudella ennalta arvattavissa. Vahinkoa kärsinyt lentoyhtiö oli esitetyn selvityksen mukaan pyrkinyt myös huolehtimaan korvaavasta lentoyhteydestä siten, että siitä aiheutuvat kokonaiskustannukset olisivat mahdollisimman alhaiset. Tätä selvitystä ei ole syytä epäillä.
Edellä lausutuilla perusteilla lautakunta katsoi, että matkustajien majoittumiskulut, majoittumiseen siirtymisestä aiheutuneet matkakulut, tarjoilukulut ja matkan viivästymisestä aiheutuneet kulut ovat sellaisia esinevahingosta aiheutuvia muita kuluja, jotka tulee korvata liikennevakuutuksesta.
Vakiintunutta tulkintakäytäntöä ei ole lautakunnan arvion mukaan siitä, miten lentoyhtiö voi toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 9 artiklaan perustuvan matkustajiin kohdistuvan huolenpitovelvollisuutensa aterioiden ja virvokkeiden suhteen. Tämä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi erilaisilla tarjoilukupongeilla taikka muilla vastaavilla järjestelyillä, joiden perusteella matkustaja voi oman valintansa mukaan valita aterian ja virvokkeen. Nyt esitetyn selvityksen mukaan matkustajat olivat lentokentällä saaneet matkalippuaan vastaan tarjoilua. Lautakunta totesi, että vaikka tarjoilukuluihin oli sisältynyt myös alkoholitarjoilua, tarjoilukulut olivat olleet kohtuullisia ottaen huomioon matkustajien määrä ja odotusaika. Näin ollen korvattavien vahinkojen ulkopuolelle ei tässä tapauksessa voitu rajata alkoholitarjoilusta aiheutuneita kuluja.
Edellä mainituin perustein lautakunta katsoo, että lausuntopyynnössä tarkoitetut kulut tulisi korvata porrasauton liikennevakuutuksesta.
Lautakunta oli yksimielinen.