Korvattavuus. Liikenteeseen käyttäminen. Nosturiajoneuvo säiliön rakennustyössä. (LV 19/1657)

Korvattavuus. Liikenteeseen käyttäminen.

LV 19/1657

Istunto 12.6.2020

Tapauksessa oli kyse siitä, oliko maatilan piha-alueella lietelantasäiliön rakennustyömaalla betonielementtejä siirrellyt nosturiajoneuvo liikenteessä. Toisena oikeudellisena kysymyksenä oli se, että jos puutteellisesti tuetun nosturiajoneuvon kaatumisesta aiheutunut henkilövahinko oli aiheutunut liikenteeseen käyttämisestä, oliko vahinkoa kärsinyt osallistunut työsuoritukseen?  Lautakunnan kannan mukaan henkilövahinko oli seurausta ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Vahinkoa kärsineen ei katsottu osallistuneen työsuoritukseen liikennevakuutuslain 42 §:n rajoitussäännöksen mukaisesti, koska hän ei vahinkohetkellä ollut osallistunut betonielementin siirtoon. Kyseessä oli siten korvattava liikennevahinko.

TAPAHTUMATIEDOT

Vahinkoa kärsinyt oli ollut poikansa yrityksen talkootyössä naapurinsa maatilan pihalla olleella lietesäiliön rakennustyömaalla. Vahinkoa kärsineen työtehtävänä oli ollut siirtää kaivinkoneella pois maa-ainesta suunniteltujen nostopaikkojen kohdilta. Vahingon sattuessa nosturiauton kuljettaja oli siirtämässä lietesäiliön betonielementtiä nostopaikalta kaivantoon. Kuljettaja oli ohjannut nosturia ajoneuvon ulkopuolella. Kun hän oli saanut nostetuksi nostovuorossa olevan betonielementin pystyasentoon jonkin verran maan tason yläpuolelle, nosturiauto kaatui. Tällöin noin 20 metrin päässä nosturiautosta asennusta seurannut vahinkoa kärsinyt jäi sen nostopuomin alle, minkä seurauksena hän menehtyi.

Aluehallintoviraston työtapaturman tutkinnasta tekemän tarkastuskertomuksen mukaan nosturin työympäristöä ei ollut rajattu varoalueeksi. Vahinko tapahtui, koska nosturiauto oli ollut liian lähellä maa-aineskasaa, jolloin sen tukijalat eivät olleet ulottuneet leviämään riittävän pitkälle.    

Vakuutuslaitoksen mukaan vahinkoa ei tullut korvata nosturiauton liikennevakuutuksesta. Ajoneuvo ei ollut liikennevakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla liikenteessä vahingon sattuessa, vaan sitä oli liikennevakuutuslain 1§:ssä tarkoitetulla tavalla käytetty liikenneväylistä erillään olevassa paikassa olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin tavaran kuljettamiseen. Vaikka ajoneuvoa oli käytetty betonielementtien siirtämiseen, tätä ei voida pitää liikennevakuutuslaissa tarkoitettuna tavaran kuljettamisena, koska ajoneuvo on nostosuorituksen ajan ollut liikkumattomana. Vahinko ei ollut korvattava myöskään liikennevakuutuslain 42 §:n perusteella. Vahinko oli sattunut ajoneuvon ollessa liikkumattomana, kun sillä oli suoritettu liikennevakuutuslain 42 §:ssä tarkoitettua työsuoritusta. Saatujen selvitysten perusteella vahingon sattuessa vahingonkärsinyt oli suorittanut samaa tehtävää eli lietesäiliön rakennustyötä, jota myös nosturiautolla suoritettiin, joten vahinkoa ei tullut tästäkään syystä korvata ajoneuvon liikennevakuutuksesta

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Sovellettavat säännökset

Liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n mukaan tässä laissa säädetään moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamisesta sekä näiden vahinkojen varalta otettavasta liikennevakuutuksesta.

Moottoriajoneuvo ei ole tässä laissa tarkoitetussa liikenteessä, kun:

1) sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen;

2) se on säilytettävänä, korjattavana, huollettavana tai pestävänä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa;

3) sitä käytetään liikenteestä eristetyllä alueella kilpailu- tai testaustarkoituksiin taikka kilpailuun välittömästi liittyvään harjoitteluun.

Liikennevakuutuslain 2 §:n mukaan liikenneväylällä tarkoitetaan yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Vahinkohetkellä voimassa olleen liikennevakuutuslain 42 §:n mukaan vahinkoa ei korvata, kun se on aiheutunut kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen aikana:

1) ajoneuvon ollessa liikkumattomana ajoneuvon omistajalle, kuljettajalle tai muulle henkilölle, joka suorittaa tässä tarkoitettua työtä; eikä

2) työsuorituksen kohteena olevalle omaisuudelle taikka tähän toimintaan osalliselle toiselle ajoneuvolle.

Lausunto

Lautakunta totesi, että liikennevakuutuslaissa (460/2016) ei erikseen määritellä liikenteeseen käyttämisen käsitettä. Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisellä on vakiintuneessa aiemman liikennevakuutuslain (279/1959) soveltamiskäytännössä tarkoitettu kaikkea sellaista ajoneuvon käyttämistä, mikä on luonteenomaista sen käyttämiselle sellaiseen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Uuden liikennevakuutuslain esitöissä (hallituksen esitys 123/2015) em. lainkohtaa koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa tuodaan esille, että ajoneuvon käyttäminen liikenteeseen ei ole lähtökohtaisesti sidottu tieliikenteeseen tai muutoinkaan yleisiin liikenneväyliin. Esimerkiksi moottorikelkalla ajaminen maastossa on lain tarkoittamaa ajoneuvojen liikenteeseen käyttämistä. Laissa on kuitenkin eräitä soveltamisalaa ja korvattavuutta täsmentäviä säännöksiä, joiden soveltaminen riippuu siitä, käytetäänkö ajoneuvoa liikenneväylällä vai sen ulkopuolella.

Liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentissa ovat säännökset, jotka rajoittavat tietyissä olosuhteissa tapahtuneiden, ajoneuvon liikenteeseen käyttämiselle vieraiden onnettomuustyyppien korvattavuutta. Tämän lainkohdan mukaan moottoriajoneuvo ei ole lain tarkoittamassa liikenteessä muun muassa silloin, kun sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen. Jotta rajoitussäännöstä voitaisiin soveltaa, tulee molempien ehtojen täyttyä, minkä vuoksi käyttöpaikka ja käyttötarkoitus on arvioitava erikseen. Ratkaisu edellyttää olosuhteiden tapauskohtaista kokonaisarviointia.Toisaalta lain perustelujen mukaan (HE 123/2015) 2 momentin säännöstä ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, vaan lain soveltamisalan ja siten liikennevakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle voi jäädä liikenteen yleiskieleen perustuvan määritelmän kautta muitakin kuin 2 momentissa mainittuja tilanteita.

Moottoriajoneuvo saattaa sinänsä olla osallisena vahingossa, mutta vahinko on voinut sattua sellaisesta moottoriajoneuvon käyttömuodosta tai -tavasta tai ominaisuudesta, ettei vahinkoa voida pitää liikennevakuutuslain tarkoittamalla tavalla liikenteeseen käyttämisestä aiheutuneena. Liikennevakuutusjärjestel-mä on luotu kattamaan niin sanotun liikenteellisen riskin aiheuttamia vahinkoti-lanteita. Ratkaisevaa on se, onko riski tavanomainen ja tyypillinen moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämiselle vai onko se sille vieras ja niin etäinen, ettei sitä voida pitää liikenteeseen käyttämiseen kuuluvana. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että vahinko on aiheutunut läheisesti moottoriajoneuvon liikkeestä, sijainnista tai muusta siihen liittyvästä niin sanotusta liikenteeseen käyttöön liittyvästä yleisvaarallisesta ominaisuudesta.

Nyt kyseessä oleva vahinko oli tapahtunut maatilan piha-alueella olevan lietesäiliön rakennustyömaalla. Nosturiauto oli ollut paikalleen tuettuna tukijalkojensa avulla suuren maa-aineskasan vieressä betonielementin työmaakaivantoon siirtämistä varten ja vahinkoa kärsinyt seisoi siitä noin 20 metrin päässä. Vahinkohetkellä ajoneuvo ei ollut liikkeessä eikä sillä kuljetettu betonielementtejä, vaan työsuorituksena oli betonielementin siirto asennuspaikalleen paikoilleen tuetun ajoneuvonosturin avulla. Työsuojelun tarkastuskertomuksen mukaan vahinko oli seurausta siitä, että nosturiauto oli liian lähellä maa-aineskasaa, jolloin maa-aineskasa oli estänyt sen tukijalkojen levittämisen riittävän pitkälle. Vaikka lietesäilön rakennustyömaata ei ollutkaan eristetty, työmaa-alue oli ollut laaja ja selkeästi muusta ympäristöstä erottuva ja vahinkoa kärsinyt oli oleskellut työmaa-alueella ennen vahinkoa tietäen osallistuvansa rakennustyöhön vapaehtoisena työntekijänä työmaa-alueella.

Asiassa on ensin ratkaistava kysymys siitä, onko vahingon aiheuttanutta nosturiautoa vahinkohetkellä käytetty liikenteeseen liikennevakuutuslaissa ja sen vakiintuneessa soveltamiskäytännössä tarkoitetulla tavalla. Jos vastaus tähän on myönteinen, on lisäksi ratkaistava, onko korvaus liikennevakuutuksesta evättävä liikennevakuutuslain 42 §:n nojalla sillä perusteella, että vahinkoa kärsinyt on vahinkohetkellä osaltaan suorittanut rakennustyötä.

Sekä Suomen kansallisessa lainsäädännössä, että Euroopan unioin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti lähdetty siitä, että ajoneuvon liikenteeseen käyttämisen käsite ei edellytä sitä, että vahingon aiheuttanut moottoriajoneuvo olisi ollut vahinkohetkellä liikkeessä, tai että ajoneuvo olisi ollut liikenneväylällä. Lähtökohtaisesti liikennevakuutus kattaa kaiken sen vahinkoriskin, joka liittyy moottoriajoneuvon liikkumiseen, sijaintiin, ominaisuuksiin, kuntoon tai käyttötapaan. Alueellisesti moottoriajoneuvon käyttö varsinaisten liikenneväylien ulkopuolellakin on katsottu liikenteeseen käyttämiseksi liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentissa mainittuja tilanteita lukuun ottamatta. Esimerkiksi piha-aluetta ei ole lautakunnan ratkaisukäytännössä vakiintuneesti pidetty liikenneväylistä erillään olevana paikkana.

Nyt kyseessä olevan moottoriajoneuvon kulkua maatilan piha-alueella voidaankin yleisesti ottaen pitää liikennevakuutuslaissa tarkoitettuna liikenteeseen käyttämisenä. Tämä ei liikenteeseen käytön yleiskieleen perustuvan mukaisen tulkinnankaan perusteella merkitse sitä, että mikä tahansa työsuorituksen yhteydessä aiheutuva vahinko alueella olisi liikennevakuutuslaissa tarkoitettu liikennevahinko. Nosturiautoa ei ole vahinkohetkellä käytetty ihmisen tai tavaroiden kuljetukseen eli liikennevälineenä, vaan sitä on nosturina käytetty betonielementtien siirtoon (vrt. EU-tuomioistuimen tuomio 28.11.2017 asiassa C-514/16, jossa oli kyse traktorin käyttämisestä voimakoneena). Liikenteeseen käyttämisen osalta lautakunta on aiemmin ratkaisussaan LV 08/392 katsonut liikennevahinkona korvattavaksi tilanteen, jossa kaivinkoneen kauha oli pudonnut kaivannossa kaapelityötä tekevän toisen työntekijän päälle. Lausunto on annettu ennen voimassa olevan liikennevakuutuslain säätämistä, mutta nykyisen liikennevakuutuslain säännöksistä tai esitöistä ei ole lautakunnan näkemyksen mukaan johdettavissa perusteita arvioida toisin ajoneuvon liikenteeseen käyttämisen käsitettä. Vahingon syynä ei ole myöskään ollut ajoneuvon käyttöön kuulumaton tapahtuma. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että kyseinen vahinko on seurausta ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä.

Liikennevakuutuslain 42 §:n rajoitussäännöksen osalta lautakunta totesi, että arvio työsuoritukseen osallistumisesta on tehtävä tapauskohtaisesti. Aiemman tai nykyisen liikennevakuutuslain esitöissä ei ole tarkemmin otettu kantaa siihen, kuinka laajasti tai suppeasti työsuoritukseen osallistumista tulee tulkita. Koska kyseessä on oikeutta vahingonkorvaukseen rajoittava säännös, sitä tulee lähtökohtaisesti tulkita suppeasti. Lautakunnan käsityksen mukaan ilmauksella ”muu henkilö, joka suorittaa tässä tarkoitettua työtä” on tarkoitettu rinnastaa esimerkiksi kuormaus-, purku- tai vastaavaan työhön osallistuva avustava henkilö muihin lainkohdan mainitsemiin henkilöihin, joiden henkilövahingot on säännöksessä mainituissa tilanteissa tarkoitettu korvattaviksi työtapaturmina. Lain sanamuodon mukaisesti rajoitussäännöstä voidaan soveltaa vain edellä selostettuihin henkilöihin heidän suorittaessaan lainkohdassa tarkoitettua työtä. Lainkohdan ”tässä tarkoitetulla” työllä lautakunta ymmärtää ajoneuvon työsuorituksessa käyttämiseen läheisesti liittyviä toimenpiteitä. Tässä tapauksessa vahinkoa kärsinyt ei ollut osallistunut betonielementin siirtoon, vaikka hän oli muuten vapaaehtoisesti avustanut lietesäiliön rakennustyössä muun muassa siirtämällä maa-aineksia toisella kaivurilla. Vahingon sattuessa hän ei lautakunnan näkemyksen mukaan osallistunut vahinkoon johtaneeseen työsuoritukseen.

Tässä tapauksessa nosturiautoa on edellä mainituin perustein käytetty liikenteeseen eikä vahinkoa kärsinyt ole osallistunut vahinkoon johtaneeseen työsuoritukseen, joten aiheutunut vahinko on korvattava liikennevakuutuksesta. 

Lautakunta oli yksimielinen.