Liikenteeseen käyttäminen. Suurteollisuusalue. LV 18/1320

TAPAHTUMATIEDOT

Henkilöauto törmäsi Kokkola Industrial Park-suurteollisuusalueella edellään kulkeneen rekisteröimättömän moottorityökoneen eli trukin kuljettamaan rautapalkkiin.

Vakuutusyhtiö pyysi lautakunnalta lausuntoa muun ohella siitä, oliko suurteollisuusaluetta pidettävä yleiselle liikenteelle tarkoitettuna tai yleisesti liikenteeseen käytettynä alueena. Yhtiön kanta oli, että tapahtumapaikkaa ei ollut pidettävä tällaisena alueena, eivätkä alueen tiet näin ollen olleet tieliikennelain 2 §:n 1 kohdan tarkoittamia teitä.

Henkilöauton omistaja puolestaan katsoi, että vahinko tapahtui alueella, jota oli pidettävä yleiselle liikenteelle tarkoitettuna tai yleisesti liikenteeseen käytettynä alueena ja alueen tiet ovat siten tieliikennelain 2 § 1 kohdan tarkoittamia teitä. Vahinko tulisi siten korvata liikennevakuutuksesta.  

LAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Liikenteeseen käyttäminen ja rajoitukset

Liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n 1 momentin mukaan kyseisessä laissa säädetään moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamisesta.

Lainkohdan 2 momentin 1 kohdan mukaan moottoriajoneuvo ei ole tässä laissa tarkoitetussa liikenteessä, kun sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen.

Lain 2 §:n 19 kohdan mukaan liikenneväylällä tarkoitetaan yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Liikennevakuutuslaissa ei erikseen määritellä liikenteeseen käyttämisen käsitettä. Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisellä on vakiintuneesti aikaisemmin voimassa olleen liikennevakuutuslain (279/59) soveltamiskäytännössä tarkoitettu kaikkea sellaista ajoneuvon käyttämistä, mikä on luonteenomaista sen käyttämiselle sellaiseen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Ajoneuvo on liikennevakuutuslain tarkoittamassa liikenteessä ensinnäkin silloin, kun sitä käytetään henkilön tai tavaran kuljettamiseen tiellä tai sen ulkopuolella. Liikenteeseen käyttäminen ei edellytä vakiintuneen korvauskäytännön mukaan sitä, että ajoneuvo olisi ollut liikkeessä vahingon tapahtuessa. Vahinko voi tulla korvattavaksi liikennevakuutuksesta, vaikka ajoneuvo olisi vahingon sattuessa pysähdyksissä (KKO 1990:159). Myös ajoneuvon kuormaamisen tai kuorman purkamisen yhteydessä tapahtuvat vahingot ovat lähtökohtaisesti aiheutuneet ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Vahingon on katsottu aiheutuneen liikenteeseen käyttämisestä myös silloin, kun vahinko on aiheutunut ajoneuvoon nousemisen tai sieltä poistumisen yhteydessä.

Voimassa olevaa liikennevakuutuslakia koskevassa hallituksen esityksessä HE 123/2015 todetaan yksityiskohtaisten perustelujen kohdassa 2.2.2 lain soveltamisalasta muun muassa seuraavaa: Lain soveltamisalan yksityiskohtainen määrittely rajaisi lain soveltamisalan tulkinnassa yksittäistapauksessa tarvittavaa joustavuutta. Tämän vuoksi lakiin ei ehdoteta lisättäväksi yleistä ja tyhjentävää liikenteeseen käyttämisen määritelmää. Liikenteen käsite jäisi siten jatkossakin korvaus- ja oikeuskäytännön varaan.

Liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n 2 momentissa on mainittu rajoitussäännökset, joiden tarkoituksena on rajoittaa tietyissä olosuhteissa tapahtuneiden, ajoneuvon liikenteeseen käyttämiselle vieraiden onnettomuustyyppien korvattavuutta. Liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentin mukaan moottoriajoneuvo ei ole lain tarkoittamassa liikenteessä, kun

1) sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen;

2) se on säilytettävänä, korjattavana, huollettavana tai pestävänä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa;

3) sitä käytetään liikenteestä eristetyllä alueella kilpailu- tai testaustarkoituksiin taikka kilpailuun välittömästi liittyvään harjoitteluun.

Jotta rajoitussäännöstä voitaisiin soveltaa, tulee molempien ehtojen täyttyä, minkä vuoksi käyttöpaikka ja käyttötarkoitus on arvioitava erikseen. Ratkaisu edellyttää olosuhteiden tapauskohtaista kokonaisarviointia.

Liikenneväylän arviointi

Liikennevakuutuslain (460/2016) 2 §:n 19 kohdan mukaan liikenneväylällä tarkoitetaan yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Liikennevakuutuslain muuttamista koskevan hallituksen esityksen HE 123/2015 yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan liikennevakuutuslain 2 §:n 19 kohdan osalta, että liikenneväylällä tarkoitettaisiin yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria, sekä muuta liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Muulla liikenteelle tarkoitetulla alueella tarkoitetaan muun muassa parkkipaikkaa, pihatietä tai vastaavaa kulkuväylää, jota pitkin rakennukselle voidaan ajaa. Määritelmä on tarpeen muun muassa säädettäessä lain soveltamisalasta. Lisäksi todetaan, että voimassa olevassa laissa ei ole liikenneväylän määritelmää, mutta nyt ehdotettu säännös vastaa nykyistä tulkintaa.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on todennut mietinnössään LiVM 4/2016 vp – HE 123/2015 vp) liikenneväylän määritelmän osalta seuraavasti: Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että esityksen ajoneuvon ja liikenneväylän määritelmät eroavat ajoneuvolain (1090/2002) ja tieliikennelain (267/1981) vastaavista määritelmistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ajoneuvon määritelmää ei liikennevakuutuslain taustalla olevasta EU-sääntelystä johtuen ole tässä vaiheessa mahdollista yhdenmukaistaa ajoneuvolain määritelmän kanssa. Sen sijaan valiokunta katsoo, että liikenneväylän määritelmän on syytä tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi vastata täysin tieliikennelain tien määritelmää. Näin ollen valiokunta ehdottaa, että esityksen 2 §:n 19 kohtaan lisätään sana ”yleiselle”. Liikenneväylän määritelmä hyväksyttiin valiokunnan mietinnössä esitetyssä muodossa.

Pohdittaessa sitä, onko liikenneväylän määritelmää tulkittava aikaisempaa soveltamiskäytäntöä vastaavasti, kuten lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä ehdotettiin, vai onko määritelmän lopulliseen sanamuotoon hyväksytyllä lisäyksellä katsottava tarkoitetun vaikuttaa määritelmän sisältöön, on lautakunnan näkemyksen mukaan huomionarvioista se, että liikennevaliokunta ei ole mietinnössään lainkaan tuonut esiin, että tarkistuksella olisi tarkoitettu supistaa liikennevakuutuksen korvauspiiriä. Valiokunta päinvastoin esitti hallituksen esitykseen sisältyneen ainoan merkittävän, moottoriurheilun ns. kuljettajanpaikkasuojaa koskeneen korvausrajoituksen poistamista ja eduskunta päätti asian valiokunnan mietinnön mukaisesti. Lautakunta katsoo, että valiokuntakäsittelyssä liikenneväylän määritelmään esitetty ja sittemmin hyväksytty lisäys on ollut luonteeltaan tekninen tarkistus, jolla ei ole tarkoitettu vaikuttaa määritelmän sisältöön. Näin ollen se, milloin kyse on liikenneväylästä, on uuden lain voimaan tulon jälkeenkin arvioitava aiemman lain aikana vakiintuneen korvauskäytännön mukaisesti.

Lautakunnan käytettävissä olevien selvitysten perusteella liikennevahinko on tapahtunut suurteollisuusalueella, jossa on useita kymmeniä yrityksiä. Alueella on tiennimin varustettuja katuja ja selvitysten mukaan huomattava määrä moottoriajoneuvoliikennettä ja myös junaliikennettä. Alueella on pysäköintialueita. Lautakunnan käsityksen mukaan alue, jossa liikennevahinko on tapahtunut, on yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta. Pelkästään se, että alueelle mennään portin kautta ja alueelle pääsemiseen tarvitaan kulkulupa, ei tee tämän suuruusluokan alueesta liikenneväylistä erillään olevaa aluetta. Näin ollen lautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että liikennevahinko olisi tapahtunut liikennevakuutuslain 1 §:n edellyttämällä tavalla liikenneväylistä erillään olevassa paikassa.

Liikenneväylän arvioinnin päätyttyä edellä todettuun lopputulokseen, ajoneuvon käyttötarkoitukseen ei ole tarpeen ottaa kantaa.

Lautakunta oli yksimielinen.