Perhe-eläke. LV 12/2999
Perhe-eläke
LV 12/2999
Lautakunnan istunto 1.2.2013
TAPAHTUMATIEDOT
A oli menehtynyt liikennevahingossa vuonna 2005. Lautakunnassa kysymys oli hänen lapsensa, B:n oikeudesta perhe-eläkkeeseen. B oli solminut avioliiton vuonna 2011.
Vakuutuslaitos esitti, että B:lle vuonna 2006 vahvistettu perhe-eläkkeen maksu päätettäisiin vuonna 2012 hänen vuonna 2011 solmimansa avioliiton johdosta.
LAUTAKUNNAN LAUSUNTO
Kyseessä on liikennevahinkolautakunnasta annetun lain (441/2002) 6 §:ssä tarkoitettu korvausasia, josta vakuutuslaitoksen on pyydettävä lautakunnan lausunto.
Liikennevakuutuslain (279/1959) 1 §:n mukaan liikennevakuutuksesta korvataan moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö- tai omaisuusvahinko.
Liikennevakuutuslain 6 §:n mukaan liikennevahingon korvaus määrätään noudattaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2-5 §:n ja 7 luvun 3 §:n säännöksiä.
Liikennevahinkolautakunnasta annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan lautakunta voi antaa yleisiä soveltamissuosituksia liikennevakuutuslain mukaisissa korvausasioissa ja liikennevakuutuslain soveltamisen kannalta periaatteellisissa kysymyksissä. Liikennevahinkolautakunta on antanut liikennevahinkojen korvaustoimen yhtenäistämistä varten normeja ja ohjeita, jotka lautakunta on ottanut esitettyjen selvitysten ohella huomioon lausuntoa antaessaan.
Perhe-eläke
Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 §:n mukaan jos elatukseen tai elatusapuun oikeutettu jää tarpeellista elatusta vaille sen vuoksi, että elatusvelvollinen on saanut surmansa, on hänelle korvausvelvollisen varallisuus ja olosuhteet huomioon ottaen tuomittava vahingonkorvaukseksi, mitä hän tarvitsee, kunnes voi elättää itsensä. Korvauksen suuruus määräytyy liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa esitettyjen laskentaperusteiden mukaisesti.
Avioliittolain säännösten perusteella puoliso on velvollinen elättämään toista puolisoa. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan ja sama koskee lapseksi ottamisesta annetun lain nojalla otettuja ottolapsia. Elatusvelvollisuuden perusteella korvaukseen elatuksen menetyksestä (perhe-eläke) ovat oikeutettuja leski, lapset ja ottolapset.
Liikennevahinkolautakunnan antamien soveltamisohjeiden mukaan lesken uusi avio- tai avoliitto on olosuhde, joka otetaan huomioon harkittaessa tarvetta saada korvausta elatuksen menetyksestä. Lautakunta on vakiintuneesti katsonut, että lesken uusi avio- tai avoliiton pääsääntöisesti parantaa tai muuttaa korvaukseen oikeutetun taloudellisia olosuhteita sillä tavoin, että tarvetta elatuksen menetyksen korvaamiseen liikennevakuutuksesta ei enää ole.
Liikennevakuutuksesta perhe-eläkettä suoritetaan lapselle kunnes hän täyttää 18 vuotta tai sanotun iän jälkeenkin, jos hän ansiotyössä olematta vielä opiskelee kehittyäkseen vastaista ammattiaan tai tointaan varten, kunnes hän täyttää 21 vuotta.
Lautakunta totesi, että avioliittolakiin perustuvan puolison elatusvelvollisuuden voidaan olettaa uuden avioliiton solmivan lesken kohdalla pääsääntöisesti täyttyvän ja avioliiton parantavan korvaukseen oikeutetun taloudellisia olosuhteita. Sen sijaan liikennevahingossa menehtyneen henkilön alle 21-vuotiaan lapsen avioliiton solmimisen vaikutus hänen taloudellisiin olosuhteisiinsa ja elatuksen tarpeeseensa edellyttää tapauskohtaista selvittämistä. Lapsen oikeutta perhe-eläkkeeseen ei voida lakkauttaa ilman tämän selvityksen tekemistä.
Opiskelutodistuksen mukaan B oli aloittanut lukion vuonna 2009 ja hänen tavoitteenaan on ollut valmistua ylioppilaaksi jouluna 2012. Tämän jälkeisiä tietoja lautakunnalla ei ollut käytettävissään.
Lautakunta katsoi, että vakuutuslaitoksen tulisi suorittaa perhe-eläkettä B:lle lautakunnan vuonna 2006 antaman lausunnon mukaisesti.
Lautakunta oli yksimielinen.