Yrittäjän ansionmenetys

Eri yritysmuodot

Toiminimiyrittäjä

Yksityinen elinkeinoharjoittaja harjoittaa toiminimellä liike- tai ammattitoimintaa. Yrittäjä sijoittaa yritykseen omaa pääomaa, jota yrityksen tuottama voitto kartuttaa ja tappio pienentää. Yrittäjä voi ottaa yrityksestä rahaa tai tavaraa itselleen yksityisottoina. Yrityksen oma pääoma on kirjanpidossa omalla tilillään. Yrityksen ja elinkeinonharjoittajan  yksityistalouteen liittyvät tulot ja menot pidetään yleensä erillään yksityistilien avulla.

Henkilöyhtiöt (avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö)

Yhtiön tulos verotetaan yhtiömiesten ansio- ja pääomatuloina. Henkilöyhtiöiden osakkaat voivat myös nostaa yrityksestään palkkaa. Yhtiömiehet voivat sopia yhtiösopimuksessa  voiton ja tappion jakamisesta. Jos asiasta ei ole sovittu se määräytyy lain perusteella. Yhtiömiehet voivat nostaa voitto-osuutensa rahana tai se voidaan lisätä kirjanpidossa heidän omaan osuuteensa yhtiön pääomasta.Henkilöyhtiöiden taseen omassa pääomassa esitetään yhtiöpanos ja tilikauden voitto. Oman pääoman muuttuminen tilikauden aikana esitetään henkilöyhtiöiden tilinpäätösten liitetiedoissa.

Osakeyhtiö 

Osakeyhtiön oma pääoma jakautuu sidottuun ja vapaaseen omaan pääomaan. Vapaaseen omaan pääomaan kuuluu omassa pääomassa oleva tilikauden tulos, edellisten tilikausien jakamaton voitto, muut rahastot ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto. Vapaa oma pääoma on jaettavissa osinkoina omistajille. Hallituksen tekemä voitonjakoehdotus on joko tilinpäätöksen liitetiedoissa tai toimintakertomuksessa. Yhtiökokous tekee lopullisen osingonjakopäätöksen. 
Omistaja voi nostaa osinkojen lisäksi osakeyhtiöstä myös palkkaa. 

Menetyksen arviointi

Ansionmenetystä arvioidaan yrittäjien osalta samojen periaatteiden mukaan kuin palkansaajillakin. Liikennevahingon perusteella maksettava jatkuva ansionmenetyksen korvaus perustuu lääketieteelliseen ja oikeudelliseen arvioon siitä, missä määrin vahinkoa kärsinyt on tilapäisesti tai pysyvästi estynyt ansaitsemasta tuloja työskentelemällä. 

Täyden korvauksen periaatteen mukaisesti korvataan liikennevahingosta aiheutunut tosiasiallinen ansionmenetys kokonaisuudessaan. Korvauksen määrittämiseksi arvioidaan se ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Arvion perusteena on vahinkoa kärsineen vakiintunut vuosiansiotaso vahinkohetkellä. Määritettäessä korvausta ansionmenetyksestä otetaan yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan huomioon korvauksen vähennyksenä tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut. 

Yrittäjän korvattava ansionmenetys muodostuu hänen menettämästään palkkatulosta ja pääomatulosta.

Vahingonrajoittamisperiaatteen vuoksi yrittäjän on mahdollisuuksiensa mukaan ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin yrityksen toiminnan jatkamiseksi samassa laajuudessa kuin ennen liikennevahinkoa esimerkiksi käyttämällä alihankkijoita tai teettämällä tilapäisesti ylitöitä yrityksen muilla työtekijöillä.

Liikennevakuutuksesta korvattava ansionmenetys arvioidaan aina  lautakunnan voimassa olevan ratkaisukäytännön  mukaisesti. Muiden korvausjärjestelmien mukaisia korvausetuuksia ei sellaisenaan voida pitää osoituksena liikennevakuutuksesta korvattavan vahingon määrästä. Esimerkiksi yrittäjillä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettava haittaraha perustuu yrittäjän sopimaan vuosiansioon, kun taas liikennevakuutuksessa joudutaan arvioimaan, mikä on vahingosta aiheutunut todellinen ansionmenetys. 

Mitä seikkoja arvioinnissa otetaan huomioon 

Yrittäjän ansionmenetyksen määrittelyssä selvitetään yritysmuoto, yrityksen toimiala ja henkilöstön määrä, yrittäjän oman työpanoksen sisältö ja osuus yrityksessä, työkyvyttömyyden vaikutus yrityksen toimintaan, työskentelyolosuhteet, yrittäjän omistusosuus yrityksestä sekä millaisia työ- ja sijaistamisjärjestelyjä on tehty työkyvyttömyysaikana, mahdollisille sijaisille maksetut korvaukset sekä yrityksen liikevaihdon tai myyntikatteen alentuminen. 

Joskus, yleensä lyhytaikaisessa työkyvyttömyydessä, riittävää voi olla, että liikennevakuutuksesta korvataan sijaisen palkka sivukuluineen, jotta yritys tuottaisi työkyvyttömälle yrittäjälle saman tulon kuin hän olisi saanut ilman vahinkoa.

Yrittäjän ansionmenetyksen selvittäminen edellyttää tavallisesti tilinpäätösaineiston ja kirjanpitotietojen vertailua usealta vuodelta. Esimerkiksi henkilöyhtiöiden vastuuhenkilöiden yksityisnostot eivät yksistään ole riittävä osoitus yhtiön palkanmaksu- tai voitonjakokyvystä.

Ammatinharjoittajan tai yhden hengen yhtiön osakkaan, jonka oma työpanos muodostaa yrityksen tuloksen, ansionmenetystä arvioitaessa on huomiota kiinnitettävä yrityksen voitonjakokykyyn. Toiminimiyrityksessä ei ole mahdollista maksaa verotuksessa vähennyskelpoista palkkaa yrittäjälle tai yrittäjäpuolisolle. Verotettava tulo saadaan selville, kun liiketoiminnan tuloista vähennetään toiminnan kulut ja yrittäjävähennys. Toiminimiyrittäjä nostaa varoja itselleen yksityisnostoina.

Henkilöyhtiöissä tulo-osuuden jako yhtiömiesten kesken tapahtuu yhtiösopimuksen perusteella. Kunkin yhtiömiehen tulo-osuus puolestaan jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi sen perusteella, miten suuri osuus kullakin yhtiömiehellä on yhtiön varallisuuteen. Henkilöyhtiön yhtiömies voi nostaa yhtiöstä varoja yksityisnostoina, mutta hän voi maksaa yhtiölle tekemästään työstä itselleen myös palkkaa.

Osakeyhtiön tulos jaetaan osakkaille useimmiten joko osinkoina tai palkkana. Mahdollista on myös varojen nostaminen osakaslainoina ja varojenjakona vapaan oman pääoman rahastosta. Osakkaiden yksityisnostot eivät ole osakeyhtiössä mahdollisia. Kirjanpitoaineiston lisäksi on mahdollisen voitto-osuuden huomioimiseksi esitettävä yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset voitonjaosta, tarvittaessa myös kirjanpitäjän lausunto.

Tilinpäätösasiakirjoista tase kertoo yrityksen taloudellisen aseman, mm. varat ja velat. Tuloslaskelmasta ilmenee miten ja millaiseksi yrityksen tulos on muodostunut tilikaudelta. Tilinpäätöksen liitetiedoissa annetaan tasetta ja tuloslaskelmaa täydentäviä tietoja, jotta muodostuisi oikea ja riittävä kuva yrityksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Osakeyhtiömuotoisen toiminnan keskeytymisestä aiheutuvan menetyksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa yrityksen liikevaihtoon ennen vahinkoa ja sen jälkeen sekä samoin ennen vahinkoa ja sen jälkeen eri tilikausilta aiheutuneeseen liikevoittoon tai tappioon. Liikevoitto saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään toiminnan juoksevat kulut sekä liiketoimintaan kuuluvan omaisuuden poistot ja mahdolliset arvonalentumiset. Toinen kannattavuutta kuvaava tunnusluku on käyttökate, joka kertoo jäljelle jäävän tuloksen kun liiketoiminnan muuttuvat ja   kiinteät kulut on katettu. Kirjanpitoa koskevat säännökset eivät edellytä käyttökatteen ilmoittamista tuloslaskelmassa. 

Joissakin olosuhteissa yrityksen liikevaihto ja liikevoitto voi kasvaa vahinkoa kärsineen työpanoksen poisjäännistä huolimatta esim. aikaisemmin hankitun tilauskannan ansiosta tai sijaistyövoimaa käyttämällä. Tällöin on mahdollista määrittää vahinkoa kärsineen menetetyn työpanoksen arvo sen laskennallisena palkkakorjauksena. 

Jatkuakseen ja kehittyäkseen yrityksen on käytettävä omaa tai vierasta pääomaa pääomaa yrityksen ja sen toiminnan kehittämiseen. Näin ollen koko tulos ei aina ole jaettavissa osakkaille.

Kausivaihteluiden johdosta ansionmenetyksen korvaus voidaan määrätä eri ajanjaksoilta erisuuruiseksi. Näin menetellään, jos vahinkoa kärsineen menettämän ansiotulon määrä tai muut korvauksen määräämiseen vaikuttavat olosuhteet ovat eri aikoina erilaiset.

Jos ansionmenetyksen korvaus määritellään kirjanpitotietojen perusteella, määritellään korvattavan vahingon määrä vahinkohetkellä kirjanpidon jatkuvuusperiaatteiden mukaan. Esimerkiksi mahdollisia myöhempiä perustelemattomia poistosuunnitelman, palkanmaksu- tai voitonjakoperusteiden muutoksia ei oteta huomioon.

Korvaus, kun yritystoiminta jatkuu keskeytyksettä

Sijaisen palkkaaminen mahdollistaa tavallisesti toiminnan jatkumisen yrittäjän työkyvyttömyyysaikana  toiminimiyrittäjillä ja henkilöyhtiöissä. Siihen verrattavia ovat perheen sisäiset järjestelyt liikennevahingon vuoksi menetetyn työpanoksen korvaamiseksi. Jos yritykseen palkataan sijainen vahinkoa kärsineen tilalle, korvataan liikennevakuutuksesta yritykselle sijaisen palkkakulut sivukuluineen. Jos sijaisen palkkaamisella ei saavuteta samaa tulosta kuin yrittäjän työpanoksella, korvataan lisäksi erotus vahinkoa kärsineelle. Sijaisen palkkaaminen voi olla perusteltua myös vahingon torjumistarkoituksessa esimerkiksi sen vuoksi, että yritys ei menettäisi toiminnan keskeytymisen vuoksi asiakkaitaan. Yleisestä käytännöstä poiketen sijaisen palkan muodossa maksettava korvaus suoritetaan vahinkoa kärsineen sijasta suoraan yritykselle.

Jos yrityksen toiminta voi jatkua yrittäjän työkyvyttömyydestä riippumatta, korvataan vahinkoa kärsineen yrittäjän ansionmenetys todellisen menetyksen suuruisena.

Käyttöhyödyn menetys 

Kuljetusyritysten, esimerkiksi taksiyrittäjien kohdalla on huomattava, että mahdollinen samassa liikennevahingossa vaurioituneen ajoneuvon käyttöhyödyn menetyksestä (seisonta-ajan korvaus) suoritettu korvaus sisältää ansionmenetyksen korvausta.

Korvaus, kun yritystoiminta keskeytyy

Kun yritystoiminta on tilapäisesti keskeytyksissä yrittäjän työkyvyttömyyden vuoksi, voidaan yrittäjän ansionmenetyksen lisäksi korvata yrityksen kiinteät kulut kohtuulliselta ajalta. Tällaisia kiinteitä kuluja ovat esimerkiksi toimitilakustannukset, vastikkeet ja vakuutusmaksut. Korvaus edellyttää, että yritystoimintaa pystytään todennäköisesti jatkamaan kannattavasti yrittäjän työkyvyn palauduttua.  

Ansionmenetyksen määrän toteaminen edellyttää yleensä eri tilikausien tilinpäätösaineiston vertailua. Yritystoiminta jatkuu keskeytyksettä - kohdassa kuljetusyrityksistä sanottu soveltuu myös muun yritystoiminnan keskeytymistilanteissa.

Kun työkyvyttömyys on tilapäistä, voidaan ansionmenetyksen korvaus määritellä kausivaihteluiden johdosta eri ajanjaksoilta erisuuruiseksi. 

Korvaus, kun yritystoiminta päättyy

Täyden korvauksen periaatteen mukaisesti korvataan näissäkin tilanteissa liikennevahingot aiheutunut tosiasiallinen ansionmenetys kokonaisuudessaan, eli ansionmenetyksenä korvataan se määrä, jonka yrittäjä olisi saanut, ellei yritystoiminta olisi vahingon vuoksi päättynyt.

Yrittäjän korvattava ansionmenetys muodostuu hänen menettämästään palkkatulosta ja pääomatulosta. Pääomatulo otetaan huomioon palkkatulon tavoin ansionmenetyksen korvauksessa.

Niissä tapauksissa, joissa yhtiössä on työskennellyt useampi kuin yksi osakas, muodostuu ansionmenetyksen korvaus saamatta jääneestä palkasta ja osuudesta voittoon.

Korvausta määritettäessä on otettava huomioon se, että vaikka ilman liikennevahinkoa yritystoiminta olisi jatkunut, ei yrityksen koko tulosta olisi todennäköisesti voitu jakaa osakkaille, koska jatkuakseen ja kehittyäkseen yrityksen olisi ollut sille kertyvää omaa pääomaa tai vierasta pääomaa yrityksen toiminnan kehittämiseen. 

Jos kysymyksessä on ollut suuri yritys, määräytyy ansionmenetyskorvaus vahinkoa kärsineen työpanoksen mukaan.

Viimeistään silloin, kun toiminta yrittäjänä päättyy liikennevahingon vuoksi, on selvitettävä ammatilliset kuntoutusvaihtoehdot. Liikennevakuutuksen kuntoutuksena on mahdollista saada tukea myös yritystoiminnan muutokseen, ks. kohta liikennevakuutuksen kuntoutus.