Korvauksen määräytyminen
Korvausta elatuksen menetyksen perusteella määrättäessä otetaan huomioon missä määrin korvaukseen oikeutettu olisi todennäköisesti saanut elatusta surmansa saaneelta ja toisaalta korvaukseen oikeutetun tarve saada elatusta. Jos surmansa saaneen tulot ovat olleet suuret, elatuksen menetyksen määräksi ei voida katsoa kaikkea mahdollista taloudellisen tilan heikkenemistä, vaan enimmäiskorvaukseksi tulee katsoa arvioitu todellinen elatuksen tarve. Harkinta koskee sekä aikaa, jolta korvausta suoritetaan, että suoritettavan korvauksen määrää.
Elatuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon myös korvaukseen oikeutetun mahdollisuudet itse hankkia elatuksensa ja muut olosuhteet. Yleisestä vahingon rajoittamisvelvollisuudesta seuraa vahinkoa kärsineelle velvollisuus hakeutua kykyjään vastaavaan ansiotyöhön ja näin rajoittaa vahinkoa.
Tarpeen arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi huomattava varallisuus, josta saatavilla tuloilla korvaukseen oikeutettu voi vaikeuksitta elättää itsensä. Korvaukseen oikeutetun ei kuitenkaan voida kohtuudella edellyttää luopuvan tavanomaisesta asunnostaan ja koti-irtaimistostaan turvatakseen elatuksensa.
Elatuksen tarve voi olla eri aikoina erilainen ja korvaus on määriteltävä kulloisenkin tarpeen mukaisena.
Oikeus elatuksen menetyksen korvaukseen alkaa aina aikaisintaan surmansa saaneen kuolinhetkestä. Käytännössä korvausta elatuksen menetyksestä suoritetaan kuolinpäivää seuraavasta päivästä alkaen.
Korvausta voidaan sovitella surmansa saaneen oman myötävaikutuksen perustella.
Elatuksen menetyksen korvaus määrä perustuu edun jättäjän ja edun saajan tulojen arvioon ja lautakunnan normittamiin laskusääntöihin. Laskelmissa käytetyistä ansiotuloista ei tehdä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua koskevaa vähennystä.
Elinajan odotteen huomioiminen
Elatuksen menetyksen korvausarvioinnissa otetaan huomioon elatuskykyyn vaikuttavana tekijänä menehtyneen elinajanodote kuolinhetkellä. Soveltamisohje 1/2021
Uusi avio- tai avoliitto
Uusi avio- tai avoliitto on olosuhde, joka otetaan huomioon harkittaessa tarvetta saada korvausta elatuksen menetyksestä. Uuden avio- tai avoliiton on lautakunnan ratkaisukäytännössä katsottu useimmiten parantavan tai muuttavan korvaukseen oikeutetun taloudellisia olosuhteita sillä tavoin, että tarvetta elatuksen menetyksen korvaamiseen liikennevakuutuksesta ei enää ole.
Alle 45-vuotias leski
Korvaus elatuksen menetyksestä voidaan vahvistaa myös määräaikaisena esimerkiksi tapauksissa, joissa liikennevahingossa surmansa saaneen jälkeen on jäänyt, lapseton, työkykyinen, alle 45-vuotias leski (45 vuoden ikärajaa sovelletaan 1.1.2006 tai sen jälkeen sattuneisiin liikennevahinkoihin). Korvaus elatuksen menetyksestä määrätään näissäkin tilanteissa tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Yleensä kolmen vuoden aikaa voidaan pitää riittävänä sopeutumisaikana, jonka kuluessa lesken voidaan katsoa voivan sopeutua muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Kolmen vuoden määräajan päätyttyä lesken elatuksen tarve arvioidaan uudelleen.
Lapsi ja opiskeleva nuori
Lapselle suoritetaan korvausta elatuksen menetyksestä 18 vuoden ikään saakka. Korvausta voidaan suorittaa 21 vuoden ikään saakka, jos nuori todistettavasti jatkaa ammattiin valmistavaa opiskelua 21 vuoden ikään saakka ja opiskelu estää häntä itse elättämästä itseään.
Sopimukseen tai tuomioon perustuva elatusvastuu
Jos surmansa saaneen elatusvelvollisuus perustui tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan kirjalliseen sopimukseen, on tätä pidettävä elatuksen menetyksestä suoritettavan korvauksen määränä.
Elatusapuun oikeutetulla on oikeus korvaukseen elatuksen menetyksestä, vaikka surmansa saanut ei olisi täyttänyt elatusvelvollisuuttaan. Tässä tilanteessa korvauksen määräksi katsotaan elatustuen määrä, ja korvauksen maksaminen päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta.
Olosuhteiden muutos
Jos korvaukseen oikeutetun henkilökohtaiset olosuhteet olennaisesti muuttuvat tai leski jää eläkkeelle, korvaus tarkistetaan.
Muun vastaavan etuuden huomioiminen
Kaksinkertaisen korvauksen saamisen estämiseksi on liikennevakuutuksesta korvattavasta elatuksen menetyksestä vähennettävä korvaukseen oikeutetun saman kuolemantapauksen perusteella saama ansio- tai perhe-eläke.