Elatuksen menettäminen

ELATUKSEN MENETTÄMINEN (VahL 5:4 §)

Korvaukseen oikeutetut

Lakiin perustuvan elatusvelvollisuuden perusteella

Elatusvelvollisella tarkoitetaan henkilöä, joka on lain perusteella velvollinen elättämään toista henkilöä. Avioliittolain säännösten perusteella puoliso on velvollinen elättämään toista puolisoa. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan ja sama koskee lapseksi ottamisesta annetun lain nojalla otettuja ottolapsia. Elatusvelvollisuuden perusteella korvaukseen elatuksen menetyksestä (perhe-eläke) ovat oikeutettuja leski, lapset ja ottolapset.  Myös elatusvelvollisen kuolinhetkellä syntymätön lapsi on oikeutettu korvaukseen elatuksen menetyksestä.

Elatuksen menetyksen korvaukseen on oikeutettu myös sellainen henkilö, joka on vahingonkorvauslain nojalla ollut oikeutettu elatukseen liikennevahingossa menehtyneeltä.

Lain nojalla elatukseen oikeutetun ei tarvitse osoittaa, että surmansa saanut oli huolehtinut elatuksesta eläessään. Riittävää on, että hänet oli siihen velvoitettu ja että hän tosiasiallisesti oli siihen kyennyt. 

Katso myös mitä jäljempänä on sanottu lesken oikeudesta elatukseen (soveltamisohje 3/2006).

Tosiasiallisen elatussuhteen perusteella (1.1.2006 tai sen jälkeen sattuneet liikennevahingot)

Oikeus korvaukseen elatuksen menetyksestä on kaikilla surmansa saaneen elatuksen varassa tosiasiassa olleilla. Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että korvausta vaativa henkilö osoittaa surmansa saaneen tosiasiallisesti elättäneen häntä vakiintuneesti.  Vakiintuneisuus on ratkaistava tosiasiallisten elämänolosuhteiden perusteella.

Vakiintuneisuuden ei voida katsoa katkenneen sen vuoksi, että sittemmin surmansa saanut on mahdollisesti liikennevahingon seurauksena ollut estynyt huolehtimasta elatuksesta liikennevahingon ja kuolemansa välisenä aikana.

Tosiasiallisen elatussuhteen perusteella korvaukseen oikeutettuja ovat esimerkiksi avopuoliso tai surmansa saaneen vanhemmat, jotka täyttävät edellä sanotut kriteerit.

Korvauksen määrä

Korvausta elatuksen menetyksen perusteella määrättäessä otetaan huomioon missä määrin korvaukseen oikeutettu olisi todennäköisesti saanut elatusta surmansa saaneelta ja toisaalta korvaukseen oikeutetun tarve saada elatusta. Jos surmansa saaneen tulot ovat olleet suuret, elatuksen menetyksen määräksi ei voida katsoa kaikkea mahdollista taloudellisen tilan heikkenemistä, vaan enimmäiskorvaukseksi tulee katsoa arvioitu todellinen elatuksen tarve.  Harkinta koskee sekä aikaa, jolta korvausta suoritetaan että suoritettavan korvauksen määrää.

Elatuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon myös korvaukseen oikeutetun mahdollisuudet itse hankkia elatuksensa ja muut olosuhteet. Yleisestä vahingon rajoittamisvelvollisuudesta seuraa vahinkoa kärsineelle velvollisuus hakeutua kykyjään vastaavaan ansiotyöhön ja näin rajoittaa vahinkoa.

Esimerkkinä muista huomioon otettavista olosuhteista voidaan mainita huomattava omaisuus, josta saatavilla tuloilla korvaukseen oikeutettu voi vaikeuksitta elättää itsensä.  Kohtuullista ei kuitenkaan ole edellyttää korvaukseen oikeutetun luopuvan tavanomaisesta asunnostaan ja koti-irtaimistostaan turvatakseen elatuksensa.

Uusi avio- tai avoliitto on olosuhde, joka otetaan huomioon harkittaessa tarvetta saada korvausta elatuksen menetyksestä. Pääsääntöisesti uuden avio- tai avoliiton katsotaan parantavan tai muuttavan korvaukseen oikeutetun taloudellisia olosuhteita sillä tavoin, että tarvetta elatuksen menetyksen korvaamiseen liikennevakuutuksesta ei enää ole.

Korvaus elatuksen menetyksestä voidaan vahvistaa myös määräaikaisena esimerkiksi tapauksissa, joissa liikennevahingossa surmansa saaneen jälkeen on jäänyt, lapseton, työkykyinen, alle 45-vuotias leski (45 - vuoden ikärajaa sovelletaan 1.1.2006 tai sen jälkeen sattuneisiin liikennevahinkoihin). Korvaus elatuksen menetyksestä määrätään tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Yleensä kolmen vuoden aikaa voidaan pitää riittävänä sopeutumisaikana, jonka kuluessa lesken voidaan katsoa voivan sopeutua muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Määräajan päätyttyä lesken elatuksen tarve arvioidaan uudelleen.

Elatuksen tarve voi olla eri aikoina erilainen ja korvaus on määriteltävä tarpeen mukaisena.

Lapselle suoritetaan korvausta elatuksen menetyksestä 18 vuoden ikään saakka.  Korvausta voidaan suorittaa pääsääntöisesti 21 vuoden ikään saakka, jos voidaan osoittaa, että lapsi jatkaa ammattiin valmistavaa opiskelua mainittuun ikään saakka ja opiskelu estää häntä itse elättämästä itseään.

Jos surmansa saaneen elatusvelvollisuus perustui tuomioon tai sosiaalilautakunnan vahvistamaan kirjalliseen sopimukseen on tätä pidettävä elatuksen menetyksestä suoritettavan korvauksen määränä.

Elatusapuun oikeutetulla on oikeus korvaukseen elatuksen menetyksestä, vaikka surmansa saanut ei olisi täyttänyt elatusvelvollisuuttaan. Tässä tapauksessa korvauksen määräksi katsotaan elatustuen määrä ja korvauksen maksaminen päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Kaksinkertaisen korvauksen saamisen estämiseksi on liikennevakuutuksesta korvattavasta elatuksen menetyksestä vähennettävä korvaukseen oikeutetun saman kuolemantapauksen perusteella saama ansio- tai perhe-eläke.

Oikeus elatuksen menetyksen korvaukseen alkaa kaikissa tapauksissa aikaisintaan surmansa saaneen kuolinhetkestä. Käytännössä korvausta elatuksen menetyksestä suoritetaan kuolinpäivää seuraavasta päivästä alkaen.

Korvausta voidaan sovitella surmansa saaneen oman myötävaikutuksen perustella.

Elatuksen menetyksen korvaus määrä perustuu edun jättäjän ja edun saajan tulojen arvioon ja lautakunnan normittamiin laskusääntöihin. Laskelmissa käytetyistä ansiotuloista ei tehdä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua koskevaa vähennystä.

Kotityön arvon huomioon ottaminen (1.1.2006 tai sen jälkeen sattuneet vahingot)

Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön arvo.  Erityisestä syystä elatuksen menetyksen määrää arvioitaessa voitaisiin siis ottaa huomioon surmansa saaneen kotityön muodossa antama tosiasiallinen elatus.  Kotityöllä tarkoitetaan tässä kotikiinteistön, talouden ja lasten hoitamista sekä ns. hoivatyötä. Sen sijaan korvaukseen oikeutetun kotityön arvoa ei oteta huomioon hänen elatuksen tarvettaan arvioitaessa.

Kotityön arvo otetaan huomioon vain erityisestä syystä. Erityinen syy voi olla esimerkiksi se, että surmansa saanut ei ollut ennen vahinkoa ansiotyössä, vaan osallistui perheen elatukseen hoitamalla lapset ja talouden. Perusteltua kotityön huomioon ottaminen voi olla myös, jos puolisonsa kuoleman johdosta korvaukseen oikeutettu iäkäs leski asuu yksin omakotitalossa, jonka töistä surmansa saanut puoliso oli huolehtinut.

Arvion yhtenä perusteena voidaan käyttää määrää, joka ko. töiden tekemisestä joudutaan maksamaan ulkopuoliselle. Em. määrää ei voida ylittää kotitöiden määrää arvioitaessa. Kotityön arvoa voidaan arvioida myös aiheutuneiden kohonneiden kodinhoitokulujen avulla.

Kotityön arvon huomioon ottamisen tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että elatuksen menetyksen korvauksella katettaisiin aina täysimääräisesti ne kustannukset, jotka aiheutuvat kotityön teettämisestä ulkopuolisilla työntekijöillä. Sanottu koskee kaikentyyppisiä tässä tarkoitettuja töitä. 

Kotityön arvo voidaan siis ottaa huomioon erityisestä syystä, jolla lain esitöiden mukaan on haluttu korostaa säännöksen soveltamisalan suppeutta. Kotityön arvo voidaan näin ollen ottaa huomioon vain harvoissa tapauksissa tapauskohtaisen arvion perusteella.

Kotityön arvo maksetaan osana elatuksen menetyksen korvausta. Kotityön arvo lisätään eläkelaskelmassa leskelle kuuluvaan laskennalliseen osuuteen. Kotityön arvo on korvattava lesken ja surmansa saaneen tulojen suuruussuhteista riippumatta toisin sanoen kotityönarvo on korvattava laskelman lopputuloksesta riippumatta.

Esimerkki

Edunjättäjän vuosityöansio                                      0 €/v.

Lesken vuosiansio                                                     18 000 €/v.

Eläke leskelle                                                              laskennallisesti ei eläkettä maksettavaksi

Kotityön arvo                                                                3000 €/v.

Korvataan leskelle elatuksen menetyksenä          3000 €/v.

Korvauksen määrän laskeminen

Korvaus elatuksen menetyksestä on seuraavan taulukon mukainen osuus elatuksen menetyksen perusteena olevista vainajan ja eloon jääneen ansio- ja eläketuloista milloin vainajan jälkeen jää

	1.1.1982 tai sen jälkeen sattunut vahinko	ennen 1.1.1982 sattunut vahinko
puoliso	60 %	50 %
puoliso ja lapsi	65 %	60 %
puoliso ja 2 lasta	70 %	65 %
puoliso ja 3 lasta	75 %	70 %
puoliso ja 4 tai	75 %	75 %
useampia lapsia	75 %	75 %
1 täysorpo lapsi	50 %	40 %
2 täysorpoa lasta	60 %	50 %
3 täysorpoa lasta	65 %	60 %
4 tai useampia
täysorpoja lapsia	70 %	66 %  2/3

Milloin korvausta on suoritettava sekä puolisolle että lapsille, kuuluu siitä kaksi osaa puolisolle ja kullekin lapselle yksi osa.

Milloin korvausta on suoritettava vain täysorvoille lapsille, jaetaan se tasan kaikkien lasten kesken.

Mikäli korvauksen suorittaminen jonkun kohdalla lakkaa, on tämä seikka korvausta määrättäessä otettava muiden osalta huomioon. Samoin on korvaus kaikkien osalta sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona vainaja olisi saavuttanut eläkeiän, määritettävä korvauksen perusteena olevan 60 %:iin alennetun vuosiansion perusteella. Vuosiansion muodostuessa eläketuloista sanottua alennusta ei ole tehtävä.

Mikäli korvausta on suoritettava myös entiselle puolisolle, lapselle tai muulle erityiselle edunsaajalle (tai myös työntekijälle ennen 1.1.1982 sattuneissa vahingoissa), on heille tuleva korvaus eli vainajan heille maksama määrä ensin vähennettävä vainajan tuloista sekä puolison ja lasten eläke määrättävä tämän alennetun tulon perusteella. Mikäli korvauksen maksaminen jonkun eläkkeensaajan osalta päättyy, on tämä muutos otettava huomioon puolisolle ja lapselle tulevaa eläkettä määrättäessä.

Jos myös eloonjääneellä puolisolla on ollut työ- ja eläketuloa, määrätään korvaus vainajan ja eloonjääneen puolison yhteenlasketuista työ- ja eläketuloista sekä vähennetään lasketusta määrästä eloonjääneen puolison tulot.

Jos lesken henkilökohtaiset olosuhteet olennaisesti muuttuvat tai leski jää eläkkeelle, korvaus tarkistetaan. Eri aikoina erisuuruinen tarve johtaa erisuuruiseen korvaukseen.

Esimerkki 1 Vahinko sattunut 1.1.1982 tai sen jälkeen
	Vainajan vuosiansio:			40 000,00
	Lesken vuosiansio:			20 000,00
	Yhteensä:			60 000,00	€/v
Eläke leskelle ja kolmelle lapselle
	75 %  x	60 000		45 000,00
	Leskelle 2/5			18 000,00
	./. omat tulot			20 000,00
				-2 000,00	ei eläkettä
	Kullekin lapselle 1/5			9 000,00
	./. lesken miinusosa			-666,67
				8 333,33	€/v
Eläke leskelle ja kahdelle lapselle
	70 %  x	60 000		42 000,00
	Leskelle 2/4			21 000,00
	./. omat tulot			20 000,00
				1 000,00	€/v
	Kummallekin lapselle 1/4			10 500,00
	./. lesken miinusosa			0,00
				10 500,00	€/v
Eläke leskelle ja yhdelle lapselle
	65 %  x	60 000		39 000,00
	Leskelle 2/3			26 000,00
	./. omat tulot			20 000,00
				6 000,00	€/v
	Lapselle 1/3			13 000,00
	./. lesken miinusosa			0,00
				13 000,00	€/v
Eläke yksin leskelle
	60 %  x	60 000		36 000,00
	./. omat tulot			20 000,00
				16 000,00	€/v
Eläke leskelle vainajan eläkeiästä
	Vainajan vuosiansio:			24 000,00	(60 %)
	Lesken vuosiansio:			20 000,00
	Yhteensä:			44 000,00	€/v
	60 % x 40 000,00			26 400,00
	./. omat tulot			20 000,00
				6 400,00	€/v

Esimerkki 2

Vahinko sattunut 1.1.1982 tai sen jälkeen

	Vainajan vuosiansio:			20 000,00
	Lesken vuosiansio:			40 000,00
	Yhteensä:			60 000,00	€/v
Korvaus leskelle ja kolmelle lapselle
	75 %  x	60 000		45 000,00
	Leskelle 2/5			18 000,00
	./. omat tulot			40 000,00
				-22 000,00	ei eläkettä
	Kullekin lapselle 1/5			9 000,00
	./. lesken miinusosa			<