Nilkkamurtuman kiinnitysleikkaus. Haavainfektio. Siedettävyys. PV 22/2023

Nilkkamurtuman kiinnitysleikkaus.  Haavainfektio. Siedettävyys. PV 22/2023

Potilas loukkasi vuonna 2011 kaatuessaan oikean nilkkansa, jossa todettiin virheasennossa ollut molempien kehräsluiden avomurtuma (bimalleolaarimurtuma). Murtuma kiinnitettiin päivystyksellisesti tehdyssä leikkauksessa levy- ja ruuvikiinnityksin. Potilas sai ennen toimenpidettä infektioita ennalta ehkäisemään tarkoitetun antibioottilääkityksen (antibioottiprofylaksian).

Leikkauksen jälkeen haavaan kehittyi infektio. Potilaalle tehtiin haavan puhdistusleikkaus, aloitettiin haavan alipaineimuhoito (VAC-hoito) ja annettiin suonensisäistä antibioottihoitoa. Lisäksi kiinnitysmateriaali poistettiin murtumasta ja se tuettiin ulkoisella kiinnityslaitteella. Pitkällisten hoitojen jälkeen haavat umpeutuivat ja murtuman todettiin luutuneen.

Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa

Potilasvakuutuskeskus katsoi infektion siedettävyyttä koskevassa arviossaan, että potilaalle suoritettuun toimenpiteeseen oli liittynyt avomurtuman vuoksi yli kahden prosentin infektioriski ja tästä syystä infektiota voitiin pitää potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla ennakoituna.

Keskus totesi, että mikäli infektio on ollut ennakoitavissa, korvataan infektiosta aiheutunut vahinko potilasvahinkolain esitöiden mukaan vain siinä tapauksessa, että vahinkoa voidaan pitää vakavuudeltaan harvinaisena ja yllättävänä.

Keskus piti potilaan perusvammaa eli nilkan avomurtumaa potentiaalisesti hengenvaarallisena. Keskus totesi potilaan olleen infektion takia sairaalahoidossa 20 päivää, jolloin infektiota oli hoidettu VAC-hoidoin ja suonensisäisin antibiootein, ja antibioottilääkityksen aiheuttaneen ihottuman. Infektion takia kiinnitysmateriaali oli poistettu murtumasta ja se oli tuettu ulkoisesti. Lisäksi oli suoritettu haavan puhdistusleikkauksia. Keskus totesi, että sen käytettävissä olleiden selvitysten mukaan haavat olivat umpeutuneet ja murtuma oli luutunut hyvään asentoon.

Keskus arvioi, ettei infektiosta aiheutunut vahinko ollut ollut niin vakava verrattuna hoidettavana olleeseen vammaan ja potilaan muuhun terveydentilaan, että vahinkoa olisi voitu infektion ennakoitavuus huomioiden pitää korvattavana.

Ratkaisusuosituspyyntö

Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.

LAUTAKUNNAN RATKAISU

Sovellettava säännös

Potilasvahinkolain 2 §:n (879/1998) 1 momentin 3 kohdan mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä alkaneesta infektiosta, jollei potilaan ole siedettävä vahinkoa ottaen huomioon infektion ennakoitavuus, aiheutuneen vahingon vakavuus, käsiteltävänä olleen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste sekä potilaan muu terveydentila.

Infektion siedettävyyden arviointi

Lautakunta piti keskuksen arviota toimenpiteeseen avomurtuman vuoksi liittyneestä yli kahden prosentin infektioriskistä asianmukaisena ja totesi lisäksi, että potilasasiakirjamerkintöjen mukaan potilas tupakoi, mikä myös lisää infektioriskiä. Infektiota voitiin täten pitää potilasvahinkolain tarkoittamalla tavalla ennakoituna.

Lautakunta totesi hoidetun vamman, nilkan avomurtuman, olevan hoitamattomana hengenvaarallinen. 

Potilas oli joutunut olemaan infektion takia sairaalahoidossa 20 päivää, jolloin infektiota oli hoidettu puhdistusleikkauksin, alipaineimuhoidoin ja suonensisäisin antibiootein. Lisäksi kiinnitysmateriaali oli poistettu murtumasta ja se oli tuettu ulkoisella kiinnityslaitteella. Potilasasiakirjamerkintöjen mukaan haavat olivat pitkällisten hoitojen jälkeen umpeutuneet ja murtuma oli luutunut.

Potilas piti infektiosta aiheutunutta vahinkoa vakavana, sillä nilkkaan oli jäänyt turvotusta ja kipua sekä kosmeettinen haitta.

Hallituksen esityksen perusteluissa potilasvahinkolain muuttamiseksi todetaan, että ennakoitavissa olevan infektion on oltava vakavuudeltaan harvinainen ja yllättävä, jotta se korvattaisiin siedettävyysharkinnan perusteella (HE 91/1998, s. 24).

Lautakunta arvioi käytettävissään olleen asiakirjaselvityksen perusteella, että infektiosta oli jäänyt potilaalle korkeintaan lievä toiminnallinen ja kosmeettinen haitta. Nilkan alueen oireet johtuivat lautakunnan näkemyksen mukaan pääosin itse perusvammasta.

Kun otettiin huomioon leikkaukseen liittynyt selvästi kohonnut infektioriski sekä infektiosta huolimatta saavutettu hoidon lopputulos, lautakunta katsoi, että kyseessä ei ollut potilasvahinkolaissa tarkoitettu korvattava infektiovahinko.

Lautakunta ei suosittanut vahingonkorvausta.