Vaivaisenluu. Chevronin osteotomia. Virheasennon uusiutuminen. PV 27/2022
Vaivaisenluu. Chevronin osteotomia. Virheasennon uusiutuminen. PV 27/2022
Tapahtumatiedot
Potilaalla oli vaivaisenluu eli hallux valgus (isovarpaan kääntyminen vinoon kohti muita varpaita) ja kipua isovarpaan tyvessä sekä liikkeessä, että levossa. Hoidoksi päädyttiin tekemään leikkaus, chevron-osteotomia. Tehdyssä toimenpiteessä luun sahauslinja kiinnitettiin kahdella sauvalla, liikaluu poistettiin ja isovarpaan ojentajajänteeseen tehtiin pidennys. Leikkauksen jälkeisenä hoitona oli sidonta, varaamattomuus ja ponnistuskielto kuuden viikon ajan. Seurantakäynnillä tilanne oli hyvä, eikä komplikaatioita todettu. Silikonivarvasvälituen käyttöä suositeltiin varpaan asennon säilyttämiseksi.
Vaivaisenluuvirheasento kuitenkin uusiutui vaikea-asteisena jo muutaman vuoden kuluessa. Suunnitelmana oli aluksi isovarpaan tyvinivelen luudutusleikkaus uusiutuneen virheasennon vuoksi. Aikaisemmin tapahtuneen jalkaterän vääntymisvamman takia otettujen magneettikuvien tarkastuksessa todettiin kuitenkin aiemmin huomaamatta jäänyt jalkaterän keskiosan vamma. Sen perusteella aiempaa leikkaussuunnitelmaa muutettiin ja isovarpaan tyvinivelen luudutusleikkauksen sijaan päädyttiin keskijalkaterän luudutusleikkaukseen.
Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa
Potilasvakuutuskeskus totesi korvauspäätöksessään, että kyseessä oli keskivaikea vaivaisenluuvirheasento, joka oli kasvanut merkittävästi kahden vuoden kuluessa. Vaivaisenluuleikkaus oli lääketieteellisesti perusteltu ja se suoritettiin teknisesti asianmukaisesti. Toimenpiteen toteutuksessa saavutettiin kokeneelta terveydenhuollon ammattihenkilöltä vaadittava osaamisen taso. Keskus totesi, että chevron-osteotomia-leikkausta käytetään ensisijaisesti lievissä ja kohtalaisissa vaivaisenluuvirheasennoissa. Tässä tapauksessa kyseessä oli keskivaikea virheasento, jonka leikkaushoito chevron-osteotomialla ei ole ollut hoitovirhe. Vaivaisenluuvirheasennon uusiutuminen oli tässä tapauksessa sellainen toimenpiteeseen liittyvä seuraus, jota ei voitu välttää sen asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta.
Ratkaisusuosituspyyntö
Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.
LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS
Sovellettava säännös
Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.
Hoidon asianmukaisuuden arviointi
Lautakunta totesi, että potilaalla todettu vaivaisenluuvirheasento oli keskivaikea ja sen arvioitiin olevan vielä hoidettavissa chevron-osteotomialla. Kyseessä oli oireiden ja löydösten perusteella arvioituna aiheellinen toimenpide ja hyväksyttävä leikkaustekniikka. Leikkauskertomuksen ja –tuloksen perusteella arvioituna leikkaus suoritettiin teknisesti asianmukaisesti.
Lautakunta arvioi, että virheasennon uusiutuminen liittyi tässä tapauksessa todennäköisesti useaan eri tekijään: vaivaisenluuvirheasennon suuruuteen, jalan rakenteelliseen poikkeavuuteen ja mahdollisesti jalkaterän keskiosan vamman jälkitilaan. Lisäksi chevron–osteotomiaan todettiin liittyvän aina muutoinkin mahdollisuus siitä, että virheasento uusiutuu leikkauksen jälkeen. Virheasennon uusiutuminen on vaivaisenluuleikkauksiin liittyvä tunnettu myöhäiskomplikaatio.
Lautakunta katsoi, että leikkauksessa oli saavutettu kokeneelta ortopediaan erikoistuneelta lääkäriltä vaadittava ammatillinen osaaminen. Kyseessä ei ollut potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.