Polven tekonivelleikkaus. Tekonivelkomponentin irtoaminen. PV 45/2022
Polven tekonivelleikkaus. Tekonivelkomponentin irtoaminen. PV 45/2022
Tapahtumatiedot
Potilaalle tehtiin pitkälle edenneen nivelrikon vuoksi polven tekonivelleikkaus. Polvessa oli leikkausta edeltävästi ojennusvajaus, ja polven kivulloisuus vaikeutti liikkumista. Leikkaus sujui komplikaatioitta, ja leikkauksen jälkeisessä röntgenkuvassa tekonivelen arvioitiin olevan paikoillaan. Polveen aloitettiin liikehoito.
Potilas hakeutui noin kuukauden kuluttua leikkauksesta keskussairaalan kirurgian päivystykseen polven kipeydyttyä äkillisesti edellisenä iltana tuolilta noustessa ilman varsinaista tapaturmaa. Röntgenkuvassa tekonivelen todettiin olevan entisessä asennossa. Jatkossa polvi ei tullut oireettomaksi, vaikka oireet lievittyivät. Polvessa oli turvotusta ja pettämisen tunnetta. Röntgenkuvassa tekonivelen todettiin olevan entisessä asennossa, mutta luustokartoituksessa epäiltiin tekonivelen säärenpuoleisen komponentin irtoamista.
Kipujen jatkuessa potilaalle päädyttiin tekemään uusintaleikkaus. Leikkauksessa todettiin tekonivelen sääriluun puoleisen komponentin irronneen sementtikiinnityksestään. Aikaisempi tekonivel poistettiin ja asennettiin uusi tekonivel. Uusintaleikkauksen jälkeisissä kontrolleissa polven tilanne todettiin hyväksi.
Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa
Potilasvakuutuskeskus katsoi korvauspäätöksessään, että tekonivelen asennustoimenpide oli lääketieteellisesti perusteltu ja sen toteutus asianmukainen. Keskuksen arvion mukaan tekonivelen irtoaminen ei aiheutunut tekonivelleikkauksen virheellisestä tai puutteellisesta toteutuksesta. Keskus totesi, että nivelrikko oli tässä tapauksessa polven sisäsyrjällä, jossa luu on usein pehmeää. Tämä yhdessä sellaisen tekonivelkomponentin kanssa, jonka kantopinta-ala on pieni, on keskuksen arvion mukaan johtanut siihen, että luu ei ole jaksanut kannatella komponenttia ja se on irronnut. Keskus katsoi, ettei kyseessä ole potilasvakuutuksesta korvattava henkilövahinko.
Ratkaisusuosituspyyntö
Potilas oli tyytymätön keskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.
LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS
Sovellettava säännös
Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.
Hoidon asianmukaisuuden arviointi
Lautakunta arvioi, että tekonivelleikkaus oli aiheellinen liikkumista haittaavien kipujen ja niiden aiheuttajaksi sopivan nivelrikon vuoksi. Leikkaus tehtiin yleisesti hyväksytyllä menetelmällä. Polveen asennettiin Triathlon-tekonivel. Polvilumpiota ei pinnoitettu. Lautakunnan arvion mukaan leikkauksen jälkeisessä röntgenkuvassa oli todettavissa tekonivelen hyvä asento, eikä viitettä komplikaatioista ollut todettavissa myöskään tekonivelen sementoinnin suhteen. Lautakunnan arvion mukaan leikkauksessa saavutettiin kokeneelta ortopediaan ja traumatologiaan erikoistuneelta lääkäriltä vaadittava ammatillinen osaaminen.
Potilaan polvi kipeytyi noin kuukautta myöhemmin ilman varsinaista traumaa. Tutkimuksissa todettiin tekonivelen sääriluunpuoleisen komponentin irtoamiseen viittaava löydös.
Lautakunta totesi, että tekonivelen irtoaminen kiinnityksestään varhaisvaiheessa on harvinaista, mutta mahdollista. Mitään irtoamiselle altistavia tekijöitä, kuten puutteellinen komponentin sementointi tai komponentin virheasento, ei tässä tapauksessa ollut leikkauksen jälkeen todettavissa. Lautakunnan arvion mukaan komponentin irtoaminen ei ollut vältettävissä hoidon asianmukaisesta toteutuksesta huolimatta. Lautakunta katsoi, ettei kysymyksessä ollut potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.