Refluksitauti. Leikkaushoito. Ruokatorviahtauma. Leikkausaihe. PV 4/2022
Refluksitauti. Leikkaushoito. Ruokatorviahtauma. Leikkausaihe. PV 4/2022
Tapahtumatiedot
Potilaalle tehtiin refluksitaudin oireiden vuoksi tähystyksellinen leikkaus (fundoplikaatio eli leikkaus, jossa mahan pohja ommellaan ruokatorven alaosan ympärille eräänlaiseksi mansetiksi) ja ompelu (hiatorraphia).
Potilaalla oli esiintynyt refluksioireita, lähinnä mahan sisällön nousua suuhun kumartuessa tai ponnistaessa (regurgitaatio) vuosien ajan ennen leikkausta. Hän oli jo pidempään käyttänyt lääkityksenä protonipumpun estäjälääkitystä (esomepratsolia 40 mg/vuorokaudessa) sekä närästykseen käytettävää lääkettä. Potilaalle oli aiemmin tehty ruokatorven ja mahalaukun tähystystutkimus (gastroskopia), jossa oli todettu väljä pallean ruokatorviaukko (hiatus) ja palleatyrä.
Leikkauksen jälkeen potilaalla oli nielemisvaikeuksia. Mahantähystyksessä todettiin fundoplikaatiomansetin seudussa ahtauma. Potilaalle tehtiin useita ruokatorven ahtaumakohdan laajennuksia ja ruokatorvistentin asetuksia. Noin vuosi ensimmäisen leikkauksen jälkeen fundoplikaatiomansetti purettiin.
Asian käsittely Potilasvakuutuskeskuksessa
Potilasvakuutuskeskus katsoi antamassaan korvauspäätöksessä, että potilaalle refluksitaudin oireiden vuoksi tehty leikkaus (fundoplikaatio) oli lääketieteellisesti perusteltu. Keskuksen arvion mukaan toimenpide suoritettiin yleisesti hyväksyttävän hoitokäytännön mukaisesti. Keskus totesi, että toimenpidealueen kiinnikkeet ja niiden aiheuttamat oireet ovat leikkauksiin liittyviä aina mahdollisia seurauksia, jotka eivät olleet vältettävissä asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Keskus totesi, että hoidolla tavoiteltu tulos voi asianmukaisesta menettelystä huolimatta jäädä saavuttamatta. Tällöin kysymys ei ole korvattavasta potilasvahingosta.
Ratkaisusuosituspyyntö
Potilas oli tyytymätön Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen ja pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.
LAUTAKUNNAN RATKAISUSUOSITUS
Sovellettava säännös
Potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (879/1998) mukaan korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon.
Leikkaushoidon aiheellisuuden arviointi
Potilas tuli sairaalaan vuosien ajan esiintyneen närästysvaivan ja mahan sisällön suuhun nousun (regurgitaatio) vuoksi. Potilas oli varsin nuori eikä hänellä ollut käytettävissä olevan selvityksen mukaan muita sairauksia. Hän oli lievästi ylipainoinen. Hän oli käyttänyt jo pidempään protonipumpun estäjälääkitystä (esomepratsolia 40 mg/vrk) ja närästykseen käytettävää lääkitystä. Ei-leikkauksellisesta hoidosta lääkehoitoa lukuun ottamatta potilasasiakirjoissa ei ollut mainintaa. Potilaalle oli tehty aiemmin ruokatorven ja mahalaukun tähystystutkimus.
Potilaalle ei käytettävissä olevan selvityksen mukaan annettu ennen leikkaushoitoon ryhtymistä elintapaohjausta eikä hänelle tehty leikkausta edeltävinä tutkimuksina pH:n 24 tunnin mittausta tai ruokatorven paineen mittausta (manometriaa) eikä mahantähystystutkimusta uusittu. Lautakunnan arvion mukaan nuorelle lähinnä regurgitaatio-oireesta kärsivälle potilaalle olisi ennen leikkaushoitoon ryhtymistä ollut aiheellista antaa intensiivinen elintapaohjaus ja tehdä edellä mainitut tutkimukset. Myös lääkehoidon tehostaminen olisi ollut mahdollista. Ilman kattavan ei-leikkauksellisen hoidon kokeilua ja leikkausta edeltäviä esitutkimuksia leikkaus ei lautakunnan arvion mukaan ollut aiheellinen eikä hyväksytyn hoitokäytännön mukainen.
Lautakunta piti todennäköisenä, että ei-leikkauksellisella hoidolla olisi ollut mahdollista vaikuttaa riittävästi potilaan regurgitaatio-oireeseen eikä leikkausta olisi välttämättä päädytty tekemään. Potilaalle ei todennäköisesti olisi kehittynyt nielemisvaikeutta tai ruokatorven ahtaumaa ilman leikkausta. Kysymyksessä oli potilasvahinkolain säännösten perusteella korvattava henkilövahinko.