Tilanteet joihin lakia sovelletaan
Potilaalle terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneen henkilövahingon korvaamisesta säädetään 1.1.2021 voimaan tulleessa potilasvakuutuslaissa. Sitä ennen voimassa ollutta potilasvahinkolakia sovelletaan kuitenkin edelleen sen voimassaoloaikana sattuneisiin vahinkoihin.
Henkilövahingolla tarkoitetaan sellaista terveydentilan häiriötä, joka on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Terveydentilan häiriö voi olla fyysinen tai psyykkinen.
Potilasvahinkolain tavoin myös uusi potilasvakuutuslaki koskee pääsääntöisesti vain Suomessa eli Suomen maa-, ilma- ja merialueella annettua terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilasvakuutuslaissa soveltamisalaa on laajennettu kuitenkin eräissä eritystilanteissa koskemaan myös ulkomailla annettua hoitoa. Kysymys on tilanteista, joissa julkinen terveydenhuollon yksikkö päättää järjestää hoidon ulkomailla, esimerkiksi siitä syystä, ettei hoitoa ole saatavilla Suomessa, ja hoitoon lähettäminen ulkomaille on potilaan terveydentilan kannalta välttämätöntä.
Tilanne, jossa potilas hakeutuu omaehtoisesti ulkomaille tutkimuksiin tai hoitoon, ei kuulu potilasvakuutuksen piiriin.
Potilasvakuutuslain ja potilasvahinkolain perusteella korvataan ainoastaan henkilövahinkoja. Potilasvakuutuslainsäädännön nojalla ei korvata esinevahinkoja ja ns. puhtaita varallisuusvahinkoja.
Puhtailla varallisuusvahingoilla tarkoitetaan sellaisia taloudellisia vahinkoja, jotka eivät ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Yleisiä esinevahinkoja ovat esimerkiksi vaatteiden repeämiset ja potilaiden henkilökohtaisten käyttöesineiden katoamiset tai rikkoutumiset hoitolaitoksissa.